Miksi mediakonsepti on yhä käyttökelpoinen työkalu?

Yksinkertainen mediakonsepti parantaa merkittävästi sisältöjen laatua. Listasimme kymmenen tärkeintä asiaa, jotka soveltuvat verkkomaailmaan.

Jos konsepti on tehty huolella ja ajatuksella, aiheita alkaa löytyä luontaisesti.

 

Vielä 2000-luvun alussa suomalaisia aikakauslehtiä tehtiin ilman tarkkaa suunnitelmaa eli ilman mediakonseptia. Toimittajat ideoivat aiheita, tekivät tekstin, valokuvaajat nappasivat kuvat ja AD taittoi lehden miten parhaiten taisi.

Vähitellen suunnitelmallisuus lisääntyi. Sisältö pilkottiin juttupaikoiksi, joille oli etukäteen määritelty aihealue, käsittelytapa, laajuus ja kuvitus. Uudistetulla työtavalla saatiin aikaan hyviä tuloksia. Laatu parani, ja lukijat saivat käteensä sisältöä, jota he osasivat odottaa.

Silloisen Taideteollisen korkeakoulun opettajat Maija Töyry ja Merja Helle tekivät suunnitelmallisesta työtavasta yhtenäisen mallin, joka sai nimen mediakonsepti.

Töyryn ja Helteen määritelmän mukaan mediakonsepti on yksittäisen median toimintakonsepti. Toisaalta se on kyseisen median rakennemalli, toisaalta suunnitelma, jolla tuo malli toteutetaan numerosta toiseen. Se vastasi kolmeen tärkeään kysymykseen:

  1. Miksi mediaa julkaistaan (arvot, tavoitteet)
  2. Mitä yleisön tarpeita media tyydyttää (informaatio, identiteetti, viihtyminen, keskustelu)
  3. Miten julkaisijan tavoitteet ja lukijoiden tarpeet yhdistetään työprosessissa (organisointi, työkulttuuri)

Mutta miksi mediakonseptista kannattaa puhua myös 2020-luvulla? Syy on se, että monia verkkosivuja tehdään kuten aikakauslehtiä ennen vanhaan. Sivustoista paistaa läpi suunnittelun puute. Uutta sisältöä julkaistaan satunnaisesti, aihevalinnoista ei löydy punaista lankaa ja tekstit muistuttavat kiusallisesti toisiaan. Sisällöt ovat hyvin julkaisijalähtöisiä – ketään ei tunnu kiinnostavan, mitä lukija niistä saa.

Merkittävän parannuksen sisältöjen laadussa saa aikaan yksinkertaisella mediakonseptilla. Tässä sen osat verkkomaailmaan sovellettuna:

  1. Julkaisijan arvot ja tavoitteet
  2. Median tehtävä ja palvelulupaus
  3. Lukijan (vastaanottajan, katsojan) tarpeet ja odotukset
  4. Teemat ja aihealueet, joihin keskitytään
  5. Kohderyhmät
  6. Sisältötyypit, kuvaus ja laajuus
  7. Puhuttelutapa, keinot herättää kiinnostus
  8. Miten media hyödyttää, viihdyttää ja koskettaa?
  9. Visuaalinen ilme tarkasti kuvattuna
  10. Työprosessi eli kuka sisällöt toteuttaa, kuinka usein ja millä budjetilla?

Kun mediakonseptin osat on kirjattu ja koottu yhteen, voikin ryhtyä ideoimaan aiheita. Jos konsepti on tehty huolella ja ajatuksella, aiheita alkaa löytyä luontaisesti.

Ideoinnissa tärkeää on asettua lukijan asemaan. Useimmat organisaatiot tuntevat kyllä omat tavoitteensa, mutta miten hyvin ne tuntevat lukijansa ja asiakkaansa? Parantamisen varaa on varmasti.

Markku Rimpiläinen