Yritykset julkaisevat kilpaa videoita – Korona ei leikkaa budjetteja

Yritysten pitää olla aktiivisia markkinoinnissa, jos ne haluavat pysyä kilpailijoidensa vauhdissa mukana.

Peräti 78 prosenttia Suomen Top 500 -yrityksistä aikoo nimittäin kasvattaa markkinointibudjettia tai pitää budjetin ennallaan tänä vuonna. Tiedot perustuvat Hube Helsingin tilaamaan Markkinointi 2021 -tutkimukseen, jonka toteutti markkinatutkimuksiin erikoistunut IRO Research. Vastaajien määrä oli sata. Kysely teetettiin viime vuoden lopulla.

Suurin yksittäinen osa budjetista kanavoituu sisältömarkkinointiin. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista uskoo kasvattavansa digitaalisten sisältöjen määrää. Kasvu on keskimäärin 30 prosenttia.

Minkälaisia digitaalisia sisältöjä yritykset aikovat sitten julkaista?

Videot nousevat kyselyssä ykköseksi. Videoita tai videoanimaatioita ilmoittaa julkaisevansa peräti 90 prosenttia vastaajista. Lähes puolet yrityksistä aikoo kasvattaa videotuotannon määrää tänä vuonna.

Kirjoitettuun sisällöntuotantoon panostaa 75 prosenttia yrityksistä. Toisessa ääripäässä ovat AR- ja VR-tuotannot, joihin uskoo noin joka kymmenes vastaaja.

– Videon suosio markkinointiviestinnässä on ollut jatkuvassa kasvussa jo miltei kymmenen vuotta. Markkinointiviestinnän näkökulmasta kysyntä videosisällöille on koko tämän ajan ollut suurempi kuin tarjonta. Tällä hetkellä video on verkossa suosituin sisältömuoto, sanoo Hube Helsingin asiakkuuspäällikkö Johanna Flinkkilä.

Hänen mukaansa video on sisältömuotona erityisen käyttäjäystävällinen. Videon katsojalla ei tarvitse olla mitään ennakkotietämystä aiheesta tai siitä valmiiksi muodostettua näkökulmaa.

Samalla video on tunnemediana ylivoimaisesti tehokkain ja vaikutuksiltaan nopein sisältömuoto.

– Muissa sisältömuodoissa on haastavaa herättää vastaanottajassa tunne ja kiinnostus ensimmäisen kolmen sekunnin aikana, Flinkkilä kiteyttää.

Kumppanin tarve kasvaa

Videotuotantoihin panostavat yritykset tarvitsevat suunnitteluun, tuotantoon ja markkinointiin ulkopuolista apua. Yli 40 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista ilmoittaa ulkoisen kumppanuuden tarpeen kasvavan.

Videosisällön pohdinnassa näkyy nyt samaa kuin sosiaalisen median alkuryntäyksessä. Silloinkin pohdittiin: Pitääkö meidänkin olla siellä? Missä kanavissa yrityksemme pitäisi olla? Miten siellä ollaan? Kuka tekee sisällöt?

Mistä hyvä videosisältö syntyy? Flinkkilä listaa neljä asiaa:

• Pysähdy perusasioihin. Mikä on yrityksen kohderyhmä? Mihin asiakaspolun vaiheisiin videoita tehdään? Vai onko niillä joku muu tarkoitus? Mistä haluttu kohderyhmä löytyy? Minkälainen tyyli toimii? Hyvällä kumppanilla on näkemystä ja kokemusta erilaisista kohderyhmistä juuri videoiden kuluttajina. Parhaat videosisällöt syntyvät yhteistyössä.
• Älä unohda markkinointia. Hyvän suunnittelun ja toteutuksen lisäksi on syytä pohtia videosisällön markkinointia ennen ja jälkeen julkaisun. On suurta haaskausta, jos sisältö hautautuu julkaisun jälkeen YouTuben syövereihin.
• Hae kustannustehoa. Videot kannattaa tehdä sarjatuotantona ja hyödyntää eri versioita eri tarpeisiin.
• Muista monikanavaisuus. Videoista jalostuu helposti myös muita sisältömuotoja, joita yritys voi hyödyntää eri sisältötarpeisiin tavoittavuuden maksimoimiseksi. Kirjoitettu sisältö ei ole kuollut.